Finspångin Suomi-seuran Ilmestyy tarpeen vaatiessa,

jäsenlehti 3 / 2011 joskus jopa useimminkin.

Painos 350 kpl.

Finspångin Suomi-seura/ Finspångs Finska-förening

Vallonvägen 20 612 30 Finspång

Johtokunta/ styrelse 2011: puh:

Åke Dahlqvist, puh.joht./ ordf. 181 82

Pentti Rantala, varapuh.joht./ vice ordf. 162 81

Sirkka Soininen, sihteeri/ sekr. 196 05

Raimo Tamminen, eläkeläisjaosto 167 70

Riitta Viinikkala 159 59

Tuula Mäkelä 152 57

Veikko Alaverronen 196 05

Tyyne Rantala 162 81

Seppo Rautio 191 09

Varajäsenet/ Suppl.:

Anne Dahlqvist 181 82

Sakari Honka

Kalevi Vuorenmaa 165 32

Arja Vuorenmaa 196 64

Lassi Viinikkala 159 59

Taloudenhoitaja/ Kassör:

Brita Söderlund 011-330 399

Seuran Pankkisiirto, Bankgiro: 5014 - 7776

Seuran Postisiirto, Plusgiro: 61 55 53 – 5

Jäsenmaksut, Medlemsavgifter:

Perhekortti: 340:-, aikuiset:170:-, nuoret:85:-,

yksinhuoltaja:170:- (sisältää kotona asuvat alle 18v.lapset)

Käytä plusgiroa jäsenmaksuja maksaessasi.

Päreiden ilmoitushinnat:

Koko aukeama 400:- Koko sivu ( A5) 200:-

Puoli sivua 100:- 1/4 sivu 50:-

Ilmoitukset voit jättää seuran toimistoon

tai soita Åkelle puh: 181 82

Lehtitoimikunta: Johtokunta

>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>

Puheenjohtajan palsta

Hyvää syksyä ja myös alkutalvea. Toiveenani on taas kunnon talvi eikä mitään loskakelejä. On ollut mukavaa kun viimeiset kaksi talvea on voinut hiihdellä kunnon lenkkejä kotikunnassa. Onhan täällä tuo keinolumilatukin vähälumisten talvien varalle, mutta ei se niin kovin innostavaa ole kierrellä n. 2 km lenkkiä toistakymmentä kertaa illassa.

Olen jo pitemmän aikaa ajatellut mitä palstaan kirjoittaisi. Ei se ole helppoa meikäläiselle keksiä palsta-aiheita. Voisihan sitä taas valittaa

ettei ole uusia jäseniä tai muuta vastaavaa, mutta kai meillä on juuri niin kuin olemme petanneet, eikä nämä valittelut ole tehonneet ennenkään.

Luin äskettäin uudestaan kertomuksen seuran perustamisvuosista, tai enemmänkin Finspångin suomi seuran 60-luvun historiikkiä.

Johtokunta ja monet muutkin olivat kiinnostununeita kun seura viime vuonna täytti 50 että mitä sitä ennen tehtiin ja ketkä ja kuinka.

Juhani Mäkinen yksi seuran puheenjohtajajista 60-luvulla on tehnyt suuren työn kun on lukenut senaikaiset pöytäkirjat ja saanut aikaan

yhteenvedon seuran alkuvaiheista. Juhani on historiikkissa esittänyt omia mielipiteitään seuran vaiheista ja vaikuttajista. Kuitenkin selvästi niin että ei jää epäilystä mikä on Juhanin mielipide ja mikä taas on historiikkia.

Tulee mieleen että olisi mukavaa saada Päreisiinkin artikkeleita

häneltä, on niin sujuvaa tekstiä.

Itse kun tulin tänne aivan 70-kymmen luvun alussa niin tunnistan monta jotka jo 60-luvulla toimivat seurassa ja vieläkin asuvat Finspångissa.

60-luvun toiminnassa herätti huomiotani melkein eniten se että silloin oli mukana myös ruotsinkielisiä, jopa johtokunnassa aktiivisesti niin että pöytäkirjojakin kirjoitettiin ruotsiksi. Mahtoiko olla 70-luvun suuret tulijamäärät jotka sitten johtivat siihen että toiminta on pitkään ollut melkein täysin suomenkielistä.

Tämä Juhani Mäkisen tekemä historiikki tullaan julkaisemaan seuran kotisivuilla, jos olet kiinnostunut ja sinulla ei ole mahdollisuutta lukea kotisivujamme, ilmoita minulle niin monistan sinulle kopion.

Syystalven terveisiä lähettää kaikille jäsenille ja lukijoille

puheenjohtaja Åke

Paistajaiset ennen myyjäisiä ja Peijaisia!

Seuran myyjäisiin ja markkinoihin on muutaman viime vuoden ajan valmisteltu ja paistettu karjalan piirakoita. Valmistelut on viety piirakkateknologian huippuun kun soikealla muotilla muotoillaan taikinan- aihio (mahtaako muotti olla myös katiskan mallinen?)

Pastakoneella sitten kahdesti kaulitaan sopivan kokoisia

piirakanpohjia. Tämän jälkeen 2-3 näppärää rypistelee reunat piirakat puuroineen paistovalmiiksi . Kahdella uunilla sitten paistetaan

muutamassa tunnissa lähemmäs kaksi sataa karjalan piirakkaa.

Myyjäisissä nämä sitten ovat menneet hyvin kaupaksi ja tulot seuran talouden tueksi. Loppuillasta valmistataan vielä muutama pullalenkki myyjäisiin.

Tällä kerralla syysmyyjäisten piirakkatalkoisiin osallistuivat

vasemmalta Sirkka Soininen, Anne Dahlqvist, Tuula Mäkelä, Seppo

Rautio, Veikko Alaverronen, Raila Mäki-Heikkilä sekä paistaja ja

kuvaaja Åke Dahlqvist. Monesti ovat myös mukana olleet Eija Rautio,

Pentti ja Tyyne Rantala, Arja Vuorenmaa ja Annikki Väyrynen. Hongan Sakarikin on pastakonetta pyöritellyt.

>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>

Paavon jorinoita

Mopo näytti ehjältä ensin mutta sitten kun Paavo nosti nöpetin pystyyn ja kun katse kääntyi etupyörään, karkasi suusta:

-Voi jukoliste! Vanne oli taipunut yhdestä kohtaa keskiötä päin.

Paavo tajusi että ei vannetta tässä nyt voisi korjata. Mitä minä nyt kotona

sanon? Pelko hiipi pitkin selkärankaa ja Paavo oli kauhuissaan tapahtuneen seuraamuksista kotona. Kun isäukko näkee tämän, tulee varmaan selkäsauna.

Tunteet harhailivat pelon ja itkun välillä. Paavo kuitenkin ryhdistäytyi ja asetti mopon petäjää vasten pystyyn. Irroitti tarakasta pensapönikän ja alkoi tallustaa kaupalle päin.

Kaupassa asiat toimitettuaan alkoi 8 kilometrin kotimatka patikoiden ja täyttä 10 litran kannua kädessä roikottaen. Kantokättä joutui vaihtamaan vähän väliä koska kannu oli raskas. 8 kilometrin matka tuntui kestävän ikuisuuden ja hikeäkin joutui kuivaamaan otsalta välillä.

Kun Paavo saapui kotipihamaalle kannua kädessään roikottaen, sattui isä Ville tulemaan ulos virveli kädessään, tapansa mukaan päiväsyönnille lohta narraamaan. Isä pysähtyi rappusille kuin seinään ja sanoi terävällä äänellä:

-Missä sinä näin kauan viivyit ja missä mopo on?

Paavo katseli kenkiensä teriä ja sanoi:

-Se on tuolla kangastiellä lentokentän kuppeessa.

-Miksi sinä sen sinne jätit? sanoi Ville tiukasti pojalleen.

Minä…minä en nähnyt sitä kaatunutta puuta siinä tiellä, kun aurinko paistoi silmiin, vastasi Paavo itkun sekaisella äänellä. Etupyörän vanne vääntyi niin, ettei pysty ajamaan.

Ville tulistui kuulemastaan ja alkoi puolijuoksulla lähestyä poikaansa, luultavastikin aikoen antaa tukkapöllyä Paavolle.

Silloin Paavo pinkaisi käpälämäkeen ja suuntasi juoksunsa Yläkoskelle päin, tietäen että isä ei kerkeäisi perässä kovinkaan pitkälle.

Paavo jäi kuuntelemaan likanotkon toiselle laidalle, katajapuskan taakse, josko kuuluisi perässä tulevan askelia, mutta ei kuulunut eikä näkynyt mitään. Poika hiipi hiljaa pihaan päin, ollen varuillaan.

Paavo hiippaili lautasahan kupeessa olevan vanhan Fordson traktorin taakse, pälyillen pihaan päin. Huomasi Villen käynnistävän Pikku-Valmetin ja lähtevän ajamaan maantielle päin. Nyt uskalsi jo Paavokin mennä tupaan äidin luokse.

-Minnekkä se isä läks nyt raktorilla ajelemmaan, kyseli Paavo äidiltään.

Äiti vastasi tiskipöydän äärestä huokaisten:

-Eehän tuo sanonna minnekkä lähti.

-Emminä tahallanj siihen puuhu ajanu mopolla, ee sitä puuta huomannu

ennenku olj myöhästä, aarinko ku paesto niin matalalta, se se häekäsj näkemiset.

Äiti Anni kuunteli ymmärtäväisen näköisenä poikansa selostusta.

-Se on nyt niinku se on, mittää ee asialle maha.

Reilun tunnin kuluttua alkoi traktorin ääni kuulua tupaan ja Paavo lähti pihamaalle katsomaan mitä isä Ville tekee mopolle.

-Jospa sen vanteen saes oekastua ku ottaa pinnat ensi poes, tuumaili poika itsekseen, katsellen kun Ville riuhtaisi mopon alas traktorin pikkulavalta.

-Voi poika minkä sinä teit! Sähähti isä pojalleen. Miten luulet minun tämän korjaavan? Miten? Tiukkasi Ville tiumasti pojaltaan.

-Jos vaekka ottas poes nuo pinnat ja…ja sitte yrittäs oekasta vanteen, sanoi Paavo itkunsekaisella ääenellä, en minä tätä tahallanj särkennä, ku aarinko paesto silimiin matalalta ja sillä en sitä puuta nähny.

Ville ei vastannut vaan kaivoi taskustaan jakoavaimen ja alkoi irroittaa etupyörää moposta. Pyörän irti saatuaan ryhtyi kävelemään pyörä kädessään Myllykoskelle päin. Pysähtyi sitten korkealle joenpenkalle ja heittää hujautti etupyörän koskeen. Paavo katsoi silmät tapillaan että miksi isä noin teki.

Ville saapasteli tuvan porstuaan ja otti virvelin nurkasta ja jatkoi mitään sanomatta Yläkoskelle kalaan.

Isän hävittyä näköpiiristä Paavo ampaisi juoksulla koskelle etsimään pyörää vedestä, aikoen oikaista vanteen suoraksi.

- Vaekka mikä olis, nii siitä vielä kalun tien, tuumi Paavo päättäväisesti.

Hetken etsimisen jälkeen Paavo löysikin etupyörän puolenmetrin syvyydestä, pari metriä alempana siitä kohdasta mihin pyörä oli molskahtanut veteen.

Kiikutti sitten juoksulla pyörän pihalatoon jossa alkoi ruuvata pikkujakarilla pinnoja irti. Se olikin työlästä hommaa johtuen siitä että pyörä oli vanha ja nippelit näin ollen hapettuneet kiinni pinnoihin.

Nippelit irtautuivat kuitenkin naksahtamalla yksi toisensa jälkeen, siitä olikin Paavo mielissään, tuumaillen: -pyörä tästä vielä tulloo.

Ensimmäiset kuukaudet ruotsissa alkoivat vieriä työn merkeissä ja

kielikursillekkin Paavo pääsi ABF.lle. Siellä olikin monta suomalaista nuorta lukemassa kieltä ja täten kurssi tuntui miellyttävältä.

Kurssikirjat käteen saatuaan Paavo päätti että nyt opetellaan kieli kunnolla jotta ymmärtää mitä ihmiset puhuvat. Ruotsin kieli kuulosti Paavon mielestä vasenkätiseltä molotukselta.

Kielikurssia johti Suomen-ruotsalainen Maria, jo ikääntynyt nainen, luultavasti 55 – 60 vuotias. Maria oli hyvin avulias ja miellyttävä ihminen joka otti opettaja työnsä tosissaan sekä opetti oppilaita miellyttävällä tavalla.

Koska Paavolla oli paljon joutoaikaa töissä, tiettyinä viikkoina, juuri silloin kun ajettiin puolenmillin peltiä, Paavo otti oppikirjat mukaan työhön ja tavaili kappaleita sanakirjan kanssa. Näin ollen oli aina edellä opiskelussa muihin kurssilaisiin nähden. Sekös antoi mielihyvää Paavolle ja kannusti opiskelemaan lisää. Heikki veli sanoikin kerran:

-Ota nuita Aku Ankkoja luettavakses, vaekka ett kaekkia sanoja

ymmärräkkää nii lauseen yhteyvvestä opit lisse asijoeta. Katos Ruotsin kieltä ee voe kiäntee suoraan suomeks, sana sanalta. Moni suomalaenen tekköö sen virheen että suomesta suoraan kiäntäävät ruotsiks. Sillon siitä tuloo vuan sekasotkua. Kun ruppeet asijoeta ymmärtämmään niin kuuntele tarkkaan

miten tiällä porinoijjaan. Sitte kun alat ymmärtämmään jutut meleko hyvästi, niin ruppee ajattelemmaannii ruotsiks ja nuin eelleen.

Tämä kuulosti Paavosta hyvin oudolta mutta luotti veljeensä ja eikä kyseenalaistanut tätä väitettä.

Suomalainen tuttavapiiri alkoi kasvaa pikkuhiljaa, he kaikki olivatkin Grängesillä töissä, kuinkas muuten.

Paavon teki mieli saada Heikin Ooppeli ajettavakseen ja kyseli vähän väliä veljeltään että:

-Millonka minä suan ostoo tuo kotteron sulta?

-Kohta, kohta, kuhan minä löövän itellen ajopelin.

Sitten Heikki löysikin Finspångista halvalla Opel Kadett Caravanin joka oli sininen väriltään ja taka-akselin tasauspyörästö huusi aina vedossa, mutta se ei menoa haitannut. Veljekset olivat joutuneet eri vuoroihin ja täten tarvittiin auto nokkaa kohden.

Lokakuun lopulla eräänä sunnuntaina Heikki sanoi veljelleen:

-Taetaa olla aeka ruveta ehtimmään sulle asunto Finpångista ku alat jo pärjätä kielennii puolesta, kuta kuinnii.Minä kään Grängesin asuntovälityksestä kysymässä onko niillä vappaita kämppiä.

Paavo pelästyi melkein tästä Heikin juttelusta ja änkytti:

-Mi..mistees minä suan sohvat ja sängyn ja sen semmosta rojuva mitä huushollissa tarvihtoo?

Heikki tuumasi vaan rauhallisesti:

-Elä nyt hättäile, kyllä se järjestyy, osta nuo meejän sohvat ja se sänky missä oot nyt jo nukkunna, nii sillä laella piäset alakuun. Meellä on yljmiäräsiä laatasia je sen semmosta, loput voet ite ostoo kaapasta.

Tämä rauhoitti Paavon mielen ja alkoi sulattelemaan tätä uutta

elämänkäännöstä mielessään.

Heikki saapui töistä maanatai-iltapäivällä hieman myöhemmin kuin normaalisti ja sisälle tultuaan kävi heti asiaan.

-Huomenna, iltapäevällä myö männään sinne asunnonvälitykseen kirjuttammaan paperit. Sulle lööty yksiö keettokomerolla Risingsvägeniltä, sopiva vuokrakkii siitä on, kolomesattoo yks kruunuva kuussa.

-Sepäs kuulostaa ihan hyvältä, mutta riittääköhän minun palakka muuhun elämisseen, arveli Paavo epäilevänä.

-Jo-hoo, kyllä riittää, ku et vuan hurvittele miten tahansa.

-Millonka minä suan siihen murjuun muuttoo, kysyi Paavo uteliaana.

-Marraskuun alusta suat ruveta venkoelemmaan siinä kämpässä.

Oma asunto! Sitähän ei Paavolla koskaan vielä ole ollut. Iisalmessa ollessaankin sai hän asua serkkujensa luona viikot. Sänky samassa huoneessa kuin serkkupojilla, oli Paavon asumismuoto. Talosta ruoka ja vuokra oli nimellinen, 50 markkaa kuussa. Tästä Paavo olikin kiitollinen Täti vainaan

perheelle, sillä eihän 700 markan palkalla voinut mitään huoneistoa vuokrata. Viikonlopuksi Paavo ajeli aina koti-Vaaralle.

Muutto toteutui, niinkuin oli suunniteltu. Töihinkin oli lyhyt matka, autoa ei tarvinnut ottaa työmatkalle.

Paavolle tämä yksin asuminen toi rauhattoman tunteen, jokin aivan kuin pakoitti lähtemään ”rakkaroimaan kartsalle”

>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>

JOULUMYYJÄISET PIRTILLÄ

sunnuntaina 27/11 klo 11–14

Tule tekemään hankintoja, mm. joulupöytään

laatikoita, leivonnaisia, käsitöitä ja muuta mukavaa.

PUFFETISSA voit ostaa riisipuuroa ja

sekahedelmäsoppaa, sekä jouluiset torttukahvit!

>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>

Perinteinen suomalainen

JOULUPÖYTÄ

Lauantaina 10.12, Pirtillä klo 18.00

Sitova pöytävaraus viim. 7/12 Riitalle 15959 tai

Sirkalle 19605 tai Pirtin seinällä olevaan listaan.

Huom! 30 ensimmäistä pääsee mukaan!

Hinta 200 kr

Hintaan sisältyy sisäänpääsy illan PIKKUJOULUUN

Alkaen n. klo 20.00

Ohjelmassa:

Virkistäytyjien esiintymisiä, yhteislaulua,

Joulupukki ja mukavaa yhdessäoloa.

>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>

HALAUS

Halaus on lääkettä. Se siirtää voimaa

ja antaa halattavalle henkilölle tunteenomaisen nousun.

Sinä tarviset neljä halausta päivässä henkiin jäämiseksi,

kahdeksan ylläpitämiseen ja kaksitoista kasvamiseen.

Tieteellinen havainto kertoo

että halaus on eräänlainen tiedonvälitys

sillä se kertoo asioita joille meillä ei ole sanoja.

Se kaikista parhain mikä halauksessa on

sinä et vain anna, vaan saat itsekkin.

Marraskuu / november.

Su. 13.11. Klo. 12.30. Sunnuntaimessu / mässa. Kari Songer.

Ma. 21.11. Klo. 14.00. Ystäväntupa / vänskapsstuga.

Joulukuu/december.

Ti. 6.12. Klo. 17.00. Suomen itsenäisyys päivä /

Finlands självständighets dag.

Pe. 9.12. Klo. 17.00. Kauneimmat joululaulut /

De vackraste julsångerna.

Su. 25.12. Klo. 11.00. Joulukirkko / julkyrka. Kari Songer.

LÄHIMMÄINEN

LANGAN PÄÄSSÄ

020 . 26 25 00

joka ilta 22 – 01 Ruotsin kirkon palveleva puhelin

Svenska kyrkans finska telejour

>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>

9 PV. KYLPYLÄMATKA PÄRNUUN

19 – 27/11 HINTA: 3.850:-

Hint.sis: Laivamatkat TALLINKIN laivoilla STO-TAL-STO. Majoitus B2-hytissä m/p.

Menomatkalla aamiainen, paluussa päivällinen laivalla. 6 yötä VIIKING kylpylässä uuden

C-puolen 2-h huoneissa, joissa parvekkeet. Täysihoito. Tulopäivänä lounas ja päivällinen,

lääkärintarkastus sekä 3 lääkärin määräämää hoitoa päivittäin (ma-pe). Uutuutena poreallas,

höyryja

suolasauna. Uima altaat käytettävissä myös iltaisin. Bussikuljetukset: Tallinna-Pärnu m/p.

Suomenkielinen matkanjohtaja mukana koko matkan ajan. ILM. 21.10 MENNESSÄ.

SEURAAVA 9 pv. MATKA: 3-11.12 (3.700 kr)

KALEV Koe KYLPYLÄLOMA TALLINNASSA

SPA 9-13/11 Hinta: 2.550:-

Hint. sis: Laivamatkat Tallink linjan laivoilla: STO-TALLINA-STO,

majoitus B-2 hyteissä. Menomatkalla aamiainen, paluussa Buffet päivällinen.

2-yötä Tallinnan vanhassa kaupungissa, KALEV SPA kylpylässä, 2-hengen huoneissa.

Puolihoito alkaen tulopäivänä päivällisellä ja päättyen aamiaiseen lähtöpäivänä.

Kuljetukset : satama-hotelli-satama, Tallinnassa. Suomenkielinen matkanjohtaja koko matkan

ajan.

2-yön hoitopaketti: 2 x vesivoimistelu 30min, 1 x klassinen hieronta 30min, 1 hoito seuraavasta

valikoimasta: rentouttava hierontatuoli 15 min, infrapunasauna 30min, solariumi 5min tai 1 x

suolakamari 40min. Yhteensä 5 hoitoa. Rajaton allasosaston, saunojen ja kuntosalin kayttö päivittäin.

ILM. 19/10 MENNESSÄ.

Kauttamme voit myös varata bussiliput Tallink Siljan yhteysbusseihin!

SUPISUOMALAINEN MUSIIKKIKOMEDIA, ”ONNEN MAA” TAMPEREELLA

1 – 4/12 HINTA: 1.980:-

Hint. Sis: Laivamatka Silja Linjalla STO-HKI-STO, majoitus B2-hytissä m/p. Menomatkalla

aamiainen, paluussa joulupöytä juomineen. Majoitus keskustan HOLIDAY INN hotellissa,

2-henk. huoneissa sis. aamiaisen. Teatterilippu Markku Pölösen ohjaamaan ”ONNEN MAA”

esitykseen, joka on täynnä hauskuutta, haikeutta ja romantiikkaa. Sutjakka Tenho saapuu suurin

elkein Heinäkuun helteillä kotiseudulleen, tuppukylään Pohjois-Karjalaan muistojen onnen

maahan. Viehättävä tarina 1960-luvun maaseudusta. Rooleissa mm; Teemu Lehtelä, Marjut

Sariola, Ritva Jalonen, Elina Salovaara, Ilpo Hakala. Kapellimestarina Jyrki Niemi uusine

sävelmineen ja tutut tangot. Bussikuljetukset koko matkan ajan. Ostosaikaa Tampereella sekä

matkanjohtajan palvelut.

ILM. 31/10 MENNESSÄ JA EDELLYTTÄÄ VÄH. 25 MATKUSTAJAA!

JOULU IKAALISTEN KYLPYLÄSSÄ

22 – 27/12 HINTA: 4.300:-

Hint. Sis Laivamatkat Viking Linjalla Sto-Hki-Sto, majoitus

B-2 hyteissä. Mennessä aamiainen, paluussa joulupöytä juomineen. 3 yötä kylpylän MAININKI

hotellissa, majoitus 2-hengen huoneissa. 2 x Päivällisbuffet + jouluaaton lounas ja Aattoillallinen,

3 x aamiaiset. Aattona joulusaunat, altaat ja kuntosali vapaasti käytössä. Runsaasti jouluista

ohjelmaa mm; tiernapojat, joululauluja ja visailua. Joulupäivänä aamukirkkoon kuljetus m/p.

Joulutanssit sekä joulupäivän konsertti. Kuljetukset: HKI-Ikaalinen-HKI ja matkanjohtajan

palvelut.

UUSIVUOSI IKAALISTEN KYLPYLÄSSÄ

29/12 – 3/1 HINTA: 3.950:-

Hint. sis: Laivamatka Viking Linjalla Sto-Hki-Sto, majoitus B-2 hyteissä.

Mennessä aamiainen, paluussa seisovapöytä juomineen. 3 yötä kylpylän MAININKI hotellissa

2-hengen huoneissa. 3 x päivällinen + Aaton juhlaillallinen sekä aamiaiset. Saunat, uima-altaat,

vesitropiikki ja kuntosali päivittäin. Tanssit iltaisin. Savusaunan löylyt Uuden Vuoden Aattona

ja upea ilotulitus. Kuljetukset: HKI-Ikaalinen-HKI ja matkanjohtajan palvelut.

Kauttamme liput myös Viking Linjan yhteysbusseihin!

Kauttamme voit tilata Viking ja Siljan Linjan yksityislippuja sekä lentolippuja. Lähetämme

laivaliput kotiisi ilman lisämaksua!

MATKATOIMISTOLLAMME ON LAKISÄÄTEISET MATKANJÄRJESTÄJÄN TAKUUT

(Resegaranti)

ja F-skattsedel.

Finn Rei-Mar Resor Ab

KVÄLLSVÄGEN 10-12

146 31 TULLINGE

PUH. 08–778 23 18, 778 24 00, FAX 08–778 80 16

AUKIOLOAJAT: MA-PE 09 -17, LAU 10-14

E-post: info@finnreimar.com, Kotisivu: www.finnreimar.com

>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>

Hallintoaluehanke

Tässä hieman työryhmän kertomusta hallintoalue hankkeesta.

Olimme keväällä kunnan politiikkojen puheilla,kyselimme Heidän asennetta liittymisestä hallintoalueseen.Yllätyksesemme totesimme että he olivat kovin positiivisia hankkeeseen.

Mukana on ollut Anders Härnbro ja Conny Lindgren kunnasta, Pirkko Laitinen ja Heikki Marttila eläkeläisseura Aurasta, Eija Rautio ja Pentti Rantala Suomiseurasta ja Unto Lehtinen seurakunnasta.

Kunta oli saanut tehtäväksi kartoittaa Suomen kielen taitoiset hoitohenkilöt ja heitä oli noin 40. Todettiin myös että 19 oppilasta on oikeutettu äidinkielen opetukseen mutta vain 5 oppilasta lukee Suomen kieltä.

Kunnassa on 293 suomenkielistä yli 65 vuotiaista, heistä 34 henkilöä on jo yli 80 vuotta, noin 5% käyttää kunnan palveluja.

Seuraavaan kokoukseen kunta sai tehtäväkseen kartoittaa, kuinka moni hoitohenkilöistä on halukas käyttämään Suomen kieltä työssään ja

kuulustella Norrköpingin ja Västeråsin kunnista kuinka hallintoaluetyö heillä edistyy.

Katsoa myös mahdollisuuksia valita Suomen kieli C kieleksi kouluissa ja myös kuinka tulkki-palvelu toimii maakäräjässä ja kunnassa.

Seurat ottivat selville Suomen kielisten tukihenkilöiden tarpeesta vapaaehtois ryhmissä kuten punaisessa ristissä, seurakunnassa, vapaaehtois keskuksessa ja omais ryhmässä.

On myös sovittu ottaa yhteyttä sisuradioon mahdollisesta ohjelmasta, missä kerrotaan mitä on suunnitteilla ja missä kehoitetaan ottamaan työryhmään yhteyttä ja kertomaan mitä tarpeita Suomen kielisillä vanhuksilla on.

Pentti oli Axevallassa pidetyssä hallintoalueen palaverissä. Siellä oli Södertäljestä, Boråsista, Eskilstunasta edustajia kertomassa miten ovat edistyneet hallintoalue työssään. Monissa kunnissa on palkattu suomen

kielinen työntekijä käsittelemään hallintoalue asioita. Vapaaehtoisryhmien tutkimuksissa todettiin että tukihenkilöiden tarvetta on, mutta moni ei edes tiedä esim. omaisryhmän tai vapaaehtois keskuksen olevan olemassakaan. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen joten meidän täytyy ensialkuun keskittyä yhteen vapaaryhmään,

löytää suomenkielisiä tukihenkilöitä ja tiedottaa siitä. Unto on luvannut ottaa vielä yhteyttä seurakuntaan, että saadaan henkilöluettelo Suomen kielisistä eläkeläisistä kunnassa, Heikki ottaa myös yhteyttä Norrköpingiin ja tiedustelee miten siellä hallintoalue työ edistyy.

Pentti on keskustellut Anders Härnbron kanssa 19/10-11 ja kysellyt tilanteesta ja sai vastauksen että nyt on virkamiesten asiana että tekevät esityslistan poliitikoille. Mitä velvoitteita kunnalla on ja mitkä edut siinä on.

Poliittisesti on lupauduttu kannattamaan ehdotusta ja anomus on luvattu valmiiksi tammikuussa 2012.

Jos jollakin on jotain kysymistä ,voi ottaa yhteyttä työryhmään.

>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>

Finspångin Suomi-Seuran syyskokous pidetään Pirtillä 6/11

klo 14.00. Kokouksessa käsitellään syyskokoukselle

sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!

>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>

NIKSINURKKA: Tue joulukuusi seisomaan hiekkasäkeillä.

Kuusi pysyy kauemmin hyvänä viileässä. Suihkuta hiuslakalla,

niin neulasia varisee vähemmän.

Kermaa termospullossa; Kaada kerma tai maito

termospulloon, niin se ei vie tilaa jääkaapissa!

Kuuma makkara; Kuuma makkara plus leipä ja sinappi on

kätevää retkiruokaa ja yöpalaa. Makkara pysyy kuumana

termospullossa kuumassa vedessä monta tuntia.

>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>

JUTTUA KIRJOISTA

Seuralle on lahjoitettu iso kasa kirjoja kesän ja syksyn aikana.

Lahjoittajina Pentti Rytsy, Järvensivut ja Olavi Tuovisen omaiset.

Pentin kirjoissa oli paljon sellaisia jotka jo seuralla oli mutta niitä oli

niin runsaasti että kirjastoon jäi lukuisia kappaleita. Järvensivuilta

saimme taas sellaisia kirjoja joista useimmat oli meille uusia.

Samoin Tuovisen kirjat, joissa mielestäni muutamia aivan helmiä

eli sellaisia joita ei enää löydy antikvaareistakaan. Kiitos kaikille.

Tulossa myös lisää kirjoja kunhan saan ne luettua, ne tulevat omilta

sukulaisiltani Suomesta ja täällä Finspångissa.

Olen yrittänyt luetteloida kirjat ja poistaa kaikki dubletit. Siinä onkin

hommaa, vieläkin löytyy dubletteja vaikka käyn kirjoja nyt toiseen kertaan

lävitse. No eiköhän ne pikkuhiljaa tule selvitettyä. Yritän myös järjestää

kirjallisuutta aiheittain tai osan kirjailijoittain. En kuitenkaan samanlaiseen

järjestykseen kuin on kirjastossa. Saatte tehdä löytöretkiä!

Tulen myös laittamaan seinälle luettelot ja niihin mistä kirjoja löytyy

jos haette jotain erikoista. Meillä on tällä hetkellä arviolta 900 kirjaa.

Entä mitenkä kirjoja pääsee lainaamaan. Aina silloin kun seuralla

on toimintaa. Myös lähes joka aamu kun kortinpelaajat on paikalla

voi kirjoja lainailla. Sivuovesta pääsee lainaamaan silloin kun

Galinalla on asiakkaita hierottavana. Hänen ikkunassaan on silloin

valot. Moni on tämän jo huomannutkin. Huomatkaa myös että

kirjastosta saa lainata myös ne jotka eivät ole jäseniä, kunhan sitten

palauttaa kirjat luettuaan.

ET

>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>

SEURAN KÄGEL-JOUKKUE SIJOITTUI HOPEALLE

Maanantai-iltaisin pelataan Finspångin Keila-hallissa kunnon

kägeliä. Seurastamme on jo muutaman vuodan ajan osallistuttu

puulaaki-peliin, jossa tietenkin on tarkoituksena lyödä vastustaja.

Viime vuoden pelit menivät niin hyvin, että Suomi-Seura –joukkue nappasi hopeaa - kultamitalit ripustettiin Jokereiden kaulaan.

Seuramme joukkueessa pelasivat Veikko Alaverronen, Åke

Dahlqvist, Pentti Koljonen, Jimmy Liimatainen ja Seppo Rautio.

Kannustamassa nähtiin myös muita seuran jäseniä ja sihteeri

Sirkka Soininen oli paikalla melkein jokaisessa ottelussa

kirjurina – ja sai tästä myös palkkioksi oman hopeamitalin.

Joukkue aloitti uuden kauden kesän jälkeen syyskuussa. Yhden

illan aikana yhdessä joukkueessa on aina neljä pelaajaa.

Jos olet kiinnostunut kägelin pelaamisesta, niin otapa yhteyttä

Veikkoon, puh. 0122-19605.

Tosiasiassa en keilaa niin usein. Kuitenkin näkisin, että sillä on

suurempi etu golfiin verrattuna. Saat silti hieman liikuntaa – etkä

hukkaa palloja!

ELÄKELÄISTOIMINTAA

Syksyn toiminnat on pyörähtänyt käyntiin. Maanantain käsityötunnit

toimii entiseen malliin, lisääkin mahtuu edelleen, onhan iso sali

käytössä.

Käsitöiden jälkeinen tunnin eläkeläisjumpassa on kävijöitä ollut siinä

kymmenkunta jokaisella kerralla. Iloisena uutisena kerrottakoon mukaan

tulleen tosi veteraanin seuran toiminnassa.

Seuran perustajajäsen Erik Wedin ilmaantui voimisteluun. Ja hyvin se käyttää tältä lähes 90-vuotiaalta liikunnan harrastajalta. Ja mikä siinä lienne kun hauskinta on loppujumpan pallottelu. Siinä jokaisen naurulihakset saa todella kyytiä. Tulkaapa mukaan kokeilemaan vieläkö teidänkin nauru saa lapsenomaisen hilpeän tunnnelman.

Torstain kokoontumiset keräävät jo noin kaksikymmentä osallistujaa

kilpailemaan tiedoissa ja kuuntelemaan musiikkia sekä keskustelemaan

viikon uutisista. Pidimme 13.10 myös syyskokouksemme ja päätimme

tulevasta toiminnasta.

Puheenjohtajaksi valittiin edelleen Raimo Tamminen.

Jaoston johtokunnan jäseniä ovat kaikki jotka ovat mukana viikottain.

Varapuheenjohtaja ja sihteeri valitaan ensimmäisessä kokouksessa 2012. Tilintarkastajaksi valittiin Brita Söderlund yhdessä seuran tilintarkastajien kanssa.

Kävimme taas Helsingin silakkamarkkinoilla 15 henkilön voimalla. Samalla oli eläkeläisten kulttuuripäivät laivalla. Ohjelma oli tosi monipuolista ja myöskin monitasoista. Täytyy sanoa meidän seuran harrastenäyttelijöiden olevan aivan tasokkaammasta päästä.

Myös seuran pojat Onni Mäntylä,hanuri ja Pentti Rantala, huuliharppu, saivat raikuvat suosionosoitukset.

Aivan varmasti moni olisi halunnut kuulla toisenkin kerran. Vieressäni

istui kolmen naisen kopla, jotka hokivat koko ajan kuin hyvin pojat soitti.

Ilmat olisi saanut olla paremmat; mennessä oli myrsky ja tullessa vielä

pahempi. Muutaman kerran jytkäytti niin että lasit hyppäs pöydällä.

Myöskin ilma perillä oli pahemmasta päästä, tuuli kylmästi ja vihmoi vettä.

Luulen ettei monikaan lähtenyt asiatta kaupungille. Ja taas me hukkasimme yhden matkustajan Helsinkiin, No tällä kerrallateisimme tästä jo etukäteen, emme olleet huolissamme.

Eläkeläisillä tulee olemaan oma myyntipöytä seuran joulumyyjäisissä.

Aiomme käydä piirin eläkeläisten joulujuhlissa Katrineholmissa

Omat kauden lopettajaiset pidetään 15.12.

Aloitus joskus tammikuulla.

>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>

MAKKARAKAUPPA – FINSK KORVBUTIK

Marko Salmikangas osti tämän pienen erikoiskaupan kesäkuussa 2010

Tervolan perheeltä. Kauppa on ollut Norrköpingin Haagassa noin 25

vuotta. Tuotevalikoima on erikoistunut suomalaisiin elintarvikkeisiin mutta

valikoimaan kuuluu myös herkkuja maailmalta. Marko on koulutukseltaan

kokki ja hänellä on paljon kehittämisideoita kauppansa suhteen. Kesäisin

saat hyviä vinkkejä grillaukseen ja joulunhan kruunaa tietenkin

perinteinen joulukinkku – ja valmistusvinkkejä voit paistamisestakin kysyä

kauppiaalta itseltään. Tämän kodikkaan kaupan ovat löytäneet niin

ruotsinsuomalaiset kuin ruotsalaisetkin. Eikä ihme – palvelu pelaa sekä

suomen että ruotsinkielellä ja on ystävällistä. Vuoroaan odotellessa voi

vaikkapa juoda kupposen kahvia.

Jos pidät erikoisen hyvistä leivänpäällysteistä, niin kaupassa on tarjolla

erittäin hyviä ja monenlaisia suomalaisia sekä myös muistakin maista

valikoituja maittensa parhaita herkkuja. Lisäksi löytyy suomalaista leipää,

makeisia ja muita tuotteita, kuten erilaisia keksejä, korppuja, sinappia,

pikkelsiä sekä suomalaisia lisukkeita kuten italiansalaattia ja vieläpä

kunnon suomalaista piimää - tässä muutama esimerkki tuotevalikoimasta.

Erityisesti kaupassa on tietenkin panostettu suomalaiseen makkaraan.

Tarjolla on todella hyviä korkean lihapitoisuuden sisältäviä makkaroita.

Tietenkin valikoimassa on myös nakkeja sekä salamia ja meetvurstia

leivän päälle. Kunnon saunamakkarat on maukkaita naposteltavia saunan

jälkeen ja mikä ettei vaikkapa seuratessa kunnon joukkuepelejä.

Joulun lähestyessä haluan muistuttaa

joulukinkkujen ja tietenkin myös peruna-,

porkkana-, maksa- ja lanttulaatikoiden tilauksista

etukäteen, jotta saamme toimitetuiksi ne ajoissa

joulupöytään. Perinteiset herkulliset suomalaiset

piparkakut ja torttutaikinat ovat myös meiltä

saatavilla.

Tapaamisiin Marko Salmikangas

***************************************************************

KULTASEPÄN LIIKE

FINSPÅNGIN KESKUSTASSA

SMYCKES-SMEDJAN

Tule tutustumaan Finspångin historian

koruihin – valikoimassa mm :

Finspångin kanuuna, Risingen kirkko,

Auroran temppeli, Finspångin linna

Tervetuloa katsomaan myös muita kultasepän tuotteita !

Mikael Karlsson, GULDSMED

BERGSLAGSVÄGEN 8, FINSPÅNG

>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>

Finspångin Suomi-seura / Finspångs Finska-förening

Vallonvägen 20 61230 Finspång

Sähköposti: finspongin@suomi-seura.se

Kotisivu: www.suomi-seura.se

Seuralla tapahtuu:

¨ Arkipäivisin aamusta voit liittyä korttiporukkaan tai ihan

muuten vaan käydä juttusilla.

På förmiddagarna (vardagar) spelas det kort i

föreningslokalen.

¨ Maanantaisin klo. 10.00 voi näperrellä käsitöitä Pirtillä.

Sen jälkeen klo. 12.00 voima- ja tasapainojumppaa

Måndagar kl. 10.00 ägnar vi oss åt handarbete.

Efter det kl. 12.00 styrke- och balansgympa.

¨ Torstaisin klo. 10.00 kokoontuvat ELÄKELÄISET.

Pidetään opintokerhoa, jumpataan y.m.

lisää tietoja: Raimo Tamminen puh. 167 70

Torsdagar kl. 10.00 samlas pensionärerna.

Mer information: Raimo 167 70

¨ Sunnuntaisin kokoontuvat virkistäytyjät

Pirtillä klo. 18.00.

¨ Syyskokous 6.11 klo.14.00, Pirtillä.

¨ Laula kanssain 20.11 klo.15.00, Pirtillä.

¨ Joulumyyjäiset 27.11 klo.11-14, Pirtillä.

¨ Joulupöytä 10.12 klo.18.00, Pirtillä.

¨ Pikkujoulu 10.12 klo.20.00, Pirtillä.

Huomio Huomio!!

Käykää ihmeessä seuramme kotisivullawww.suomi-seura.se.

Sieltä löytyy aina ajankohtaiset tapahtumat seuran puitteissa.Kerromme myös

menneistä meiningeistä kuvien kera.

Kotisivu sisältää vieraskirjan mihin toivomme saavamme kehuja, kritiikkiä,

ideoita, terveisiä tai vaikkapa vilkas vitsi.

Tervetuloa!!